lauantai 1. joulukuuta 2012

Rati-Riti-Ralla

Saatiinhan me vihdoin lunta! Ja tänään avattiin joulukalenterin eka luukku.

Aamulla tuli suru-uutisia: minun ukki, äidin isä, oli kuollut viime yönä, nukkuessaan. En ollut hänen kanssaan kovin läheinen, mutta itkettihän se silti ja vieläkin tulvii kyyneleitä silmiin kun siitä asiasta kirjoitan. Hän sai onneksi elää pitkän elämän ja lähtö oli rauhallinen. Hyvää matkaa ukki, nähdään sitten joskus, siellä toisella puolen!

Päivä meni siivoillessa ja ulkoillessa, pikainen kauppareissu ehdittiin myös heittää. Ulkona oli pakkasta n. 10 astetta ja oltiin noin tunti ulkona, sisälle tultaessa isosiskon sormet ja varpaat oli tosi lämpimät ja pikkusiskon ihan jäässä. O_o

Iippanalla oli noi Tepsut mitä aiemmin mainostin ja isosiskon perintöä olevat Reimatecin rukkaset. Rukkasissa nyt oli varmaan se vika että ne on jo nelisen vuotta vanhat ja pestykin jokunen kerta, lämmön pito vaan ei ole enää tallella, hanskakauppaan siis marssittava.

Mutta että noissa kengissäkin paleltuu! Luulin että Tepsut ois ollu lämpimät, mutta kumma kyllä, joka kerta kun on ollut pakkasta, I:n varpaat on jäässä. Tuo 1-vuotias pikkunen kun ei vielä osaa edes sanoa jos paleltaa, nauraa vaan posket punasena. Sisälle kun tultiin ja kokeilin varpaita, niin ihan säikähdin, oli niin kylmät. Olin laittanu kenkiin vielä PO.P:n merinovillaiset villasukat (suoraan iholle, myyjän suosituksesta, ei mitään puuvillaisia alle) sekä niiden päälle vielä ohuet alpakka-langasta neulomani villasukat, eikä ne kenkien sisäpuolen karvatkaan ihan ohuita oo. Joko iippanalla vaan paleltuu varpit aina, olipa mitä päällä, tai sit ne kengät on kylmät. Veikkaan jälkimmäistä. Johtuisko siitä että ovat nahkaa? Mene ja tiedä, luin jotain nettikeskustelua noista Tepsuista ja joillakin ne oli lämpimät, joillakin ei. Vähän pettynyt oon kyllä, suomalaiset laatukengät piti olla, suomalaisiin oloihin tehdyt. Meillä on yhtä kokoa isommat samanlaiset kengät odottamassa, voi olla että testaan vielä ne, josko vaan on siitä kiinni, ettei kenkiin jää tarpeeksi ilmaa ja siksi paleltaa. Jos ei sekään auta, täytyy etsiä I:lle vielä yhdet talvikengät. Oisko hyviä vinkkejä, mitkä on ollu lämpimät? Kuomia en haluis kun ne on niin muodottomat (ja rumatkin). Joku jalkoihin erikoistunut ihminen joskus sanoi, että pahimmat kengät mitkä kävelemään opettelevalle voi laittaa jalkaan. Vähän niinku ne 80-luvun toppakengät, jotka jokatoinen tinttara tallas linttaan. [Kiitos äiti ettei meillä koskaan ollu niitä!] Jotain muita lämpimiä kenkäehdotuksia siis otetaan lämmöllä vastaan.

Toinen kenkäpettymys oli noi Arauto Rapin kengät isosiskolla. Tai pettymys niissä lähinnä nuo pohjat, jotka kuluivat jo ennen lumien tuloa, niin että palasia irtoilee reunoilta. Nyt sitten lumella tyttö meinas vetää niillä lipat kun oli niin liukkaat. Ihan välikausikengät siis, ei lumikäyttöön ollenkaan. Hinnassa puolet ilmaa, harmittaa. Kärjistäkin on kulunu hopeinen väri pois, vaikkei tuo 4-vuotias edes konttaa. Onneks ehdin hankkia myös Crocsin Crocband GustBootit. Tosi kevyet ja pohjatkin ihan ok, lapsen on helppo pukea ja kenkien varressa on säätönaru, etteivät tipu jalasta. Tyttö tykkää tepastella noi jalassa myös sisällä. Ainakin tähän asti on olleet lämpimät.

Mutta tulipa taas kenkäasiaa. Nyt vois vähän joulujuttujakin postata, kun on sentään joulukuun eka päivä! Me on tonttuiltu täällä jo vähän. Leivottu pipareita, askarreltu joulukortteja ja haettu joulukoristeet varastosta. Ulkovalot pitäisi vielä viritellä ja kynttelikkö ikkunaan.

Tällainen ihana tonttunen piilotteli meidän makkarissa.

Pipareita, ei-niin-jouluisilla aiheilla, alavasemmalla M:n tekemä munamies-pipari.
Katselin joulukukkia ja mietin mitä tänä vuonna. Viime vuonna naapurin tuoma valkoinen joulutähti kukoisti kesäkuulle saakka, toissavuonna kalliin jouluruusun söi ruukussa asustanut etana. Jouluruusu ois nätti, mut se on erittäin myrkyllinen syötynä, enkä ihan vielä luota tuohon 1-vuotiaaseen, etteikö se saattais sitä maistaa. Toinen kaunis ois myös valkoinen amaryllis, se ei ois ihan niin myrkyllinen. Tai valkoinen joulukaktus. Valkoista sen olla pitää. :D



Kaikki kukkakuvat lainattu luvatta Puutarha Studion sivuilta http://sarinpuutarhat.blogspot.fi/

NIIN! Ja meidän phaleanopsis orkidea työntää uutta versoa vanhaan kukkavarteen, meinaakohan se kukkia?! Saatiin se lahjaks elokuussa täynnä kukkia ja parin kuukauden päästä se oli jo pudottanu ne kaikki ihanan valkoiset kukkaset. Mies naurahtikin, että rastin vois seinään piirtää jos saan sen kukkimaan. Ja minähän saan! Ostin jo orkidealannoitetta ja luin netistä miten se saadaan kukkimaan. Nyt ei tarvii enää kuin muistaa kastella, laittaa sitä lannoitetta kasteluveteen ja o-dot-taa. Vahaliidulla seinään piirretty rasti lähtee ihmesienellä. Ettäs niin. Lälläspyy.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti