Arkiruoka
Aloitin tämän listan täyttämisen loppupäästä ja jätin tämän vaikeimman kysymyksen viimeiseksi. :D Meillä arki-iltoina ruoka on vähän mitä on. En todellakaan suunnittele viikon ruokalistaa etukäteen - joskus yritin, ei toiminu meillä. Eilen illalla tehtiin itse pizzoja, mikä oli jo melko suunnitelmallista. Usein pienempi touhuiita kävelee ite jääkaapille ja ottaa sieltä nakkeja ennen kuin ehdin väliin. Ja se on sitten siinä. Pitäis vähän tsempata tuossa asiassa, mutta kun... Joo, huono äiti -kortti tähän väliin. Oon vaan laiska ja mielikuvitukseton kun tulee ruoanlaitto kyseeseen.
Iltasatu
Viimeisen vuoden aikana on meillä alettu lukea iltasatu. Aiemmin lapset ei sitä vaatineet tai muuten vaan eivät jaksaneet kuunnella. Olen tosin asettanut aikarajat, että jos lapset menevät unille kiltisti 20-20:30 välillä minä luen iltasadun. Jos taas nukkumaan meno venähtää klo 20:30-21 korville, lapset voivat hetken itse katsella jotain kirjaa. Ja yhdeksän jälkeen ei enää lueta.
Tällä hetkellä luetaan Pekka Töpöhäntää, sellaisesta paksusta kirjasta johon on koottu kaikki Pekan seikkailut. Paksun kirjan puolivälissä ollaan menossa. Teksti on melko vanhantyylisesti kirjoitettu, mutta kun siihen on tottunut, sitä on ihan hauska lukea.
Rentoudun
Kotisohvalla katsoen digiboksin tallennuksesta ohjelmia kun lapset on menneet nukkumaan. Vakioksi on muodostunut TV1:ssä (Pikkukakkosen kanssa samaan aikaan esitettävä) Sydämen asialla. Se on mun hömppää.
Lapsella päällä
Mahdollisimman mukavat vaatteet, joissa on helppo olla ja liikkua, koetan valita myös asukokonaisuuksia, jotka väreiltään miellyttää/sopii yhteen. Esikoinen sitten aina sanoo että pukeeko vai ei. Tai esimerkiksi tänäänkin olin valinnut jo vaatteet aamulla ja sitten tyttö ilmoitti, että he ovat kaverin kanssa sopineet pukevansa pikku Myy aiheiset paidat tänään. Eräänä toisena päivänä oli toisen kaverin kanssa sovittu että pukevat Tähkäpää-paidat. Jokapäiväinen on myös äiti-ihmisen huoli siitä, että lapsilla on päiväkodissa riittävästi vaatetta, kurahousut ja villasukat mukana.
Aina mukana
Käsilaukku jossa kukkaron, avainten ja kännykän lisäksi nenäliinoja. Kaikilla äiti-ihmisillä on nenäliinoja. Etenkin näin flunssakaudella.
Hurahdus
Tällainen termi liittyy aikaan ennen lapsia, kun vielä oli omaa elämää ja aikaa kuunnella sekä toteuttaa omia mielihaluja. Liikunnan hurahduksen haluaisin kokea taas uudelleen. Hevosiin olen hurahtanut jo alle 10-vuotiaana ja se palo on kyllä edelleen. Kun vaan pääsisi sinne tallille asti.
Harrastus
Harrastukset ovat lasten myötä jääneet, kun aikaa ei oikein ole. Rakkaita harrastuksia ovat olleet tanssi (etenkin lattarit) ja ratsastus. Käsitöitä ja öljyvärimaalausta on tullut "sivutoimisesti" harrastettua aina inspiraation iskiessä. Toissapäivänä mietin ääneen miehelle että haluaisin jossain salilla (tai lähinnä BodyPumpin tyyppisessä kuntojumpassa) käydä. Päädyin sitten siihen, että ainoa vaihtoehto olisi sellainen, jossa on lapsiparkki (Elixia tms.) ja mies päätyi siihen että se on liian kallis. Se siitä sitten.
Törsään
Lastenvaatteisiin varmaan eniten. Toisaalta en sitten itselleni osta kenkiä, laukkuja, meikkejä tai muutakaan kosmetiikkaa, kuin ihan vaan ne tarpeellisimmat, usein kosmetiikka on apteekista hankittua.
Just hajosi kolme talvea palvelleista talvisaappaista vetoketjut, ne jo viime talvena kertaalleen vaihdettiin suutarilla uusiin, toista kertaa en enää niitä vaihdata. Vetoketju hajosi myös 5 vuotta käytetystä parka-takista, lähti sieltä alareunasta purkautumaan kun kumarruin lapsia pukemaan. Ajattelin seuraavaksi hankkia hinta-laatu-suhteeltaan hyvät talvikengät ja jonkun yhtä käytännöllisen maihari-takin ihan vaan itselleni - sellaiset jotka palvelevat taas seuraavat 3-5 vuotta. Lapsille onkin sitten kenkiä ja talvivaatteita jo varastossa useammat...
Idea tähän postaukseen tuli Meidän Perhe lehden jutusta jossa Vanessa Kurri kertoi omat vastauksensa samoihin kysymyksiin, täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti